Euroopan parlamentin oikeisto pysäytti äitiysvapaan laajennuksen parlamentissa

Eurooppalainen oikeisto näytti jälleen todellisen värinsä, kun parlamentissa äänestettiin tällä viikolla Euroopan laajuisesta äitiysvapaan laajennuksesta.

Kyseessä olisi ollut minimilainsäädäntö toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamiseksi työssä. Direktiiveillä asetetaan jäsenmaille ainoastaan vähimmäistasot sekä suositukset.

Komission esitys parlamentille ja neuvostolle oli naisten oikeus 18 viikon äitiyslomaan, johon sisältyy vähintään 6 viikkoa pakollista äitiysvapaata heti synnytyksen jälkeen. Parlamentin raportoijana toiminut portugalilainen sosialidemokraatti, esitti äitiysloman pituuden nostamista 20 viikkoon, joista 6 viikkoa olisi pakollista.  Lisäksi esittelijä vaati, että äitiysvapaalla äidille tulisi maksaa täyttä palkkaa ja äitiysloman loppuajalla korvaus ei saisi olla pienempi kuin 85 % äidin palkasta sekä kahden viikon isyyslomaa työntekijöille, joiden kumppani on saanut lapsen. Euroopan konservatiivit (EPP), johon kokoomuslaiset euroedustajat kuuluvat, vastustivat tätäkin esitystä.

Mistään näistä ei lopulta päästy äänestämään, koska EPP teki täysistuntoon esityksen direktiiviehdotuksen palauttamisesta valiokuntaan. Valitettavasti konservatiivit onnistuivat saamaan riittävästi hajaääniä Liberaalien ryhmästä (ALDE), johon suomalaiset keskustalaiset kuuluvat. Sosialidemokraatit ja Vihreät olisivat halunneet viedä asiaa heti eteenpäin ja äänestää asiasta ennen vaaleja. Euroopan konservatiivit halusivat lykätä asian käsittelyä ja siten piilottaa kantansa yli vaalien.

Direktiivin käsittelyn käänteet ovat jälleen yksi esimerkki siitä, että sosialidemokraateilla ja konservatiiveilla on selvästi erilainen käsitys eurooppalaisesta yhteiskunnasta ja työntekijöiden suojelusta.

Kampanjapaidat tulossa

Kampanjapaitojen perään on kyselty kovasti ja tässä on tiedossani oleva
informaatio paitatilanteesta.

Paidat ovat luvuttu ensi viikoksi, tarkempaa päivää en osaa arvioida.
Kaikki paidat toimitetaan Helsinkiin, josta ne jaellaan muualle Suomeen
joko postitse tai muuta kautta.

Yhden paidan hinta 25 euroa.
Paitatilaukset ja maksutiedot saat vaalipäälliköltäni Hannalta:

hanna.m.plattonen@jyu.fi
puh. 0400-916930

Sunnuntaiajelulla Varsinais-Suomessa

Aamulla starttasimme Someron työväenyhdistyksen puheenjohtajan Antti Kotin kanssa Helsingistä kohti Saloa. Salossa oli keskustelutilaisuus yhdessä Ahmed Al Chibibin kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin maahanmuutosta. Aurinkoisena sunnuntaina väkeä paikalla oli paikalla melko vähän.

Kymmenisen hengen yleisön kanssa keskustelu oli hyvää, vaikka siinä lipsuttiin aika paljon kansallisen – ja kunnallispolitiikan puolelle. Lipsuminen kansallisten toimien puolelle ei tietenkään sinänsä ole pahasta, kunhan pidetään mielessä, mitkä asiat kuuluvat EU:n toimivaltaan ja mitkä asiat jäsenmaille. Kotouttamisen ja kaavoituspolitiikan suhteen virheet ja onnistumiset tehdään jäsenmaissa ja kunnallispolitiikassa, ei EU:n tasolla. Ahmedin kanssa olimme yhtä mieltä siitä, että tarvitaan yhteistä EU:n maahamuutto- ja pakolaispolitiikkaa, joka perustuu jäsenmaiden solidaarisuudelle.

Salosta jatkoimme matkaa Somerolle. Somerolla vuorossa oli ilmastonmuutosseminaari. Tilaisuudessa oli ilahduttavasti väkeä ja, kansanedustaja Katja Taimela ja  jopa paikallislehden toimittaja. Ilmastopolitiikasta ja tulevaisuuden vaatimuksista tuli tykitettyä täyslaidallinen. Omimmassa aihepiirissä helposti intoutuu.

Normaalisti kuljen kampanjoimassa julkisilla, aina kun  julkisilla pääsee matkakohteeseen. Nyt tuli vapun tapaan poikkeus. Vappupuheisiini Keski-Suomessa yhdistimme  Lea ja Matti Leiwon kanssa vappuretken. Ajelimme puhetilaisuuksiin, joimme kahvit termarista Äänekoskella ja söimme piknik-korista kanasalaattia Saarijärvellä. Mukavaa vaihtelua hauskassa seurassa kumpainenkin “sunnuntaiajelu”.  Omaa autoa tuskin silti tulen hankkineeksi.

Palaan raiteille kuitenkin vasta huomisen jälkeen ;) Huomenna vuorossa nimittäin on Turku ja olen kulkemassa sinne autolla (Koska kyseessä on kimppakyyti Erkki Tuomiojan ja Mattilan Tarjan kanssa, ei autoilu ole ympäristön kannalta niin pahasta. Ja jälleen on hyvää seuraa autoilla).

Olemme yliopistolla kello 14.15,  jossa tilaisuuden aiheena on EU ja globalisaation hallinta (Luonnontieteiden talo II sali XXII). Illemmalla olemme Ekin kanssa ilmastonmuutostapahtumassa Turussa Zabadak nuorisotilassa jokirannassa kello 17-20.

Vapaus valita toisin

Minä ja yli 250 muuta suomalaisen yhteiskunnan tilasta huolestunutta ihmistä allekirjoitimme Helsingin Sanomissavappupäivänä julkaistun kutsun 13.6. Helsingissä järjestettävään avoimeen Vapaus valita toisin tapahtumaan.

Ilmoituksesta uutisoi muun muassa Yle: http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/05/vasemmiston_ja_vihreiden_vaikuttajia_mukana_yhteisvetoomuksessa_715925.html

Me ilmoituksen allekirjoittajat olemme huolissamme pohjoismaista hyvinvointivaltiota murentavasta politiikan suunnasta, joka maassamme vallitsee ja on vallinnut jo pitkän aikaa. Esitämme kysymyksen, kenen ehdoilla Suomea kehitetään?

Haluamme keskustella demokratiasta ja toisenlaisesta tavasta kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Tavasta, joka vahvistaa hyvinvointivaltiota, ei murenna sitä.

Lue lisää täältä: http://www.vapausvalitatoisin.org/

Kutsumme sinut 13.6. Kulttuuritalolle Helsinkiin keskustelemaan!

Puhe vakaumuksensa puolesta kuolleiden haudalla

Jyväskylä 1.5.2009 kello 10

Hyvät toverit,

Vuonna 1917 Sosialidemokraattinen naisliitto otti levottomuuksien lisääntyessä aktiivisen roolin rauhanomaisten olojen palauttamiseksi. Vielä 25.1.1918 naisliitto lähetti osastoilleen kiertokirjeen, jossa kannustettiin järjestämään kansainvälisiä naistenpäiviä, teemana sosialidemokraattinen naisliike ja taistelu militarismia vastaan. Turhaan, kolme päivää myöhemmin aseet alkoivat puhua.

”Silloin Kertun äiti pyyhälsi juosten portista ja huusi: Tulkaa katsomaan, naiset marssivat rintamalle! Ja tosiaan. Pitkä rivi naisia marssi pitkälle sillalle päin. Heillä oli kivääri olalla, ei kaikilla, josta joku tiesikin, että ne on sairaanhoitajia. Jokseenkin jokaisella oli esiliina.”

Itkeviä lapsia koetti pysytellä rivistön mukana, pitäen kiinni äitinsä hameesta tai kädestä. Naiset marssivat vakavin kasvoin, pystypäin, suoraselkäisinä, uljaina. He lauloivat ja marssivat sen tahdissa. Katu kaikui heidän laulustaan. He lauloivat sitä samaa laulua, jonka koko kulmakunnan lapsetkin olivat oppineet. Se oli ollut myös lasten marssilaulu sotaleikeissä. ”Pieni Suomen kansa, katkoo kahleitansa.. tämä ei voi olla oikein, ei voi!

(Esteri Mikkolan muistelmat)

Juuri äitien osallistuminen sotatoimiin aiheutti tunnekuohua. Naisten rooli Suomen kansalaissodan taisteluoperaatioissa oli marginaalinen. Kaikkiaan Suomen punakaarteihin kuului noin 2000 naista eli noin 3 prosenttia punakaartin kokonaisvahvuudesta. Nuo naiset värväytyivät pääosin sosialidemokraattisesta nuorisoliitosta, ei sosialidemokraattisista naisliitosta. Naissotilaat olivat nuoria naimattomia naisia, enimmäkseen ompelijoita, palvelijoita ja teollisuustyöläisiä. Naisten keskeisimmäksi liittymismotiiviksi on arveltu aatteellinen innostus. Nämä naiset kohtasivat paljon ennakkoluuloja myös omiensa puolelta. Harva näistä naisista oli yli 20-vuotias. Suurin osa naisista oli teini-ikäisiä tyttöjä, jotka luokiteltiin sotilaiksi, riippumatta siitä kantoiko nainen juuri vangitsemishetkellä asetta tai ei. Kaikki vangitut housuasuiset naiset siis katsottiin kuuluvan punakaartiin ja he olivat kuulustelupöytäkirjojen mukaan punakaartin taistelijoita ja kapinallisia, vaarallisia punaisia. Monet näistä nuorista tytöistä teloitettiin toukokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1918.

Kaikkiaan kansalaissodan aikana kuoli tai katosi 28 088 punaista, heistä oli naisia 755. Punaisista naisista kuoli eniten teloituksissa, 428 naista, eli yli puolet kuolleista. Vankileireillä tai heti vapautumisensa jälkeen kuolleita naisia oli 110, naisista kaatui 74 tai kuoli muihin syihin 94 ja katosi 49. Miehiä teloitettiin suhteellisesti ottaen vähemmän kuin naisia. Sotatoimissa olleet naiset koettiin niin hirveiksi ja pahasuisiksi ja naisten olemusta pilkkaaviksi, ettei heitä säästetty. Muun muassa Ilmari Kianto kirjoitti, että oli hulluutta säästää ja olla ampumatta naisia.

He tekivät omalla traagisella tavallaan historiaa ja ovat siis oleellinen osa Suomen poliittista menneisyyttä. Nuo punaiset nuoret tytöt hävisivät taistelunsa, mutta myös maksoivat siitä kalliin hinnan soramontun reunalla toukokuussa 1918. Haluan osoittaa kunnioitukseni vakaumuksensa puolesta henkensä kansalaissodassa antaneille tovereille. Kuulemani mukaan ensimmäisenä naisena, joka on puhunut tällä haudalla vappupäivänä, haluan osoittaa erityisen kunnioitukseni kansalaissodassa kuolleille naisille.

Puhe on koostettu Maria Lähteenmäen kirjoittamasta teoksesta ”Vuosisadan naisliike, Naiset ja sosialidemokratia 1900-luvun Suomessa.”

Hauskaa vappua! Glada vappen!

Olen toipunut SDP:n eilisestä hyvän meiningin vaalistartista ja matkalla Jyväskylään vapun viettoon. Vapunjuhlinta ja hulinat omalta osaltani jäävät kylläkin vappupäivälle puhetilaisuuksien jälkeen.

Olen huomenna aamulla kello 10.00 Jyväskylän vanhalla hautausmaalla puhumassa vakaumuksensa puolesta kuolleiden haudalla.

Kello 12 vuorossa on Ääneskosken vappujuhlat, jossa olen juhlapuhujana. Äänekoskelta matka jatkuu Saarijärvelle, jossa puhun vappujuhlassa kello 14.oo Saarijärven torilla. Iltapäivällä löydät minut Jyväskylästä piknikiltä ystävien kanssa.

Hauskaa ja ympäristöystävällistä vappua kaikelle kansalle!

Työaikadirektiivi, nysse kaatu.

Alkuperäinen työaikadirektiivi on yli 15 vuoden takaa, vuodelta 1993. Komissio teki esityksen direktiivin ajan tasalle saattamisesta syksyllä 2004. Kyseinen direktiivi sääntelee minimityöaikalainsäädäntöä EU:ssa ja koskee mm. viikoittaista maksimityöaikaa, työ – ja lepoaikoja sekä päivystysaikasääntöjä ja lomasääntöjä.

Parlamentti oli tyytymätön komission uudostamisesitykseen ja teki siihen ensimmäisessä lukemisessa huomattavia parannusehdotuksia toukokuussa 2005. Neuvoston (jäsenmaiden hallitusten edustajat) oli eripurainen asiasta ja sen yhteinen kannan muodostaminen kesti kolme vuotta! Kun yhteinenkanta kesällä 2008 tuli, neuvosto romutti siinä parlamentin keskeiset parannukset. Parlamentti otti toisessa lukemisessa joulukuussa 2008 taas ohjaimet käsiinsä ja toisti ensimmäisen lukemisen kantansa hyläten neuvoston esitykset.

Parlamentti ajoi työaikadirektiiviin seuraavia asioita:

  • Koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa, mukaan luettuna aika jona ei työskennellä, jollei työehtosopimuksessa muuta määrätä
  • Jäsenmaiden mahdollisuus kiertää (opt-out-järjestelmä) enimmäistyöaika poistetaan kolmen vuoden siirtymäkauden kuluessa. Tämän jälkeen jäsenmaiden täytyy noudattaa 48 tunnin viikoittaista maksimityöaikaa, johon tulee joustoa.
  • Korvaava lepoaika tulee antaa heti työjaksojen jälkeen
  • Direktiiviä selkiytetään siten, että se koskisi jatkossa myös ylempiä toimihenkilöitä

Koska asiassa ei löydetty parlamentin ja neuvoston välillä kompromissia, mentiin työaikadirektiivin kanssa sovittelumenettelyyn. Eilen työaikadirektiivi kaatui, kun parlamentti ja neuvosto eivät kyenneet löytämään kompromissia työaikadirektiivin muutosehdotusten sisällöstä. Kompromissia ei löytynyt, sillä parlamentti ei hyväksynyt neuvoston kantaa tukevaa sovitteluratkaisua, joka olisi romuttanut työaikasuojelun Euroopassa!

Sovittelu kaatui nyt ensimmäisen kerran. Sovittelumenettely on ollut käytössä Amsterdamin vuoden 1997 sopimuksesta lähtien, jolloin yhteispäätösmenettelyä eli parlamentin päätösvaltaa merkittävästi laajennettiin.

Työaikadirektiivin sovittelun epäonnistuminen on palkansaajien kannalta erittäin huono asia. Työaikadirektiivin kaatuminen merkitsee sitä, että Euroopan unionissa voidaan edelleen soveltaa opt-out järjestelmää, joka mahdollistaa jopa 65 viikoittaisen työtunnin teettämisen. Suomen kansalliset työehtosopimukset ovat tällä hetkellä useimmissa kysymyksissä tiukempia kuin työaikadirektiivin vähimmäissäännökset. Kuitenkin esimerkiksi päivystysaikakysymyksellä sekä parlamentin esityksellä työaikadirektiivin soveltamisesta myös ylempiin toimihenkilöihin olisi suoraan vaikutusta Suomen tilanteeseen.

Vanhasen nykyinen hallitus, on ollut ajamassa EU:n ensimmäistä työelämän huononnusdirektiiviä kun taas parlamentti on ollut palkansaajan asialla. Prosessin aikana pääministeri Matti Vanhanen on nimittäin korostanut neuvoston linjan ajavan Suomen etua. Neuvosto on vaatinut hyväksymään 60 tunnin viikkotyöajan ja terveydenhuollon päivystysajat. Parlamentti ei halua poikkeuksia 48 tunnin maksimityöviikkoon vaan poistaa opt-outin siirtymäajan jälkeen. Parlamentti on myös ollut sitä mieltä, että kaikki työpaikalla vietetty aika on työaikaa.

Tämä yksittäinen esimerkki kertoo, miten tärkeää on, että parlamentissa on sosiaalista Eurooppaa ja työsuojelua ajavia parlamentin jäseniä. Komissio tulee seuraavalla vaalikaudella melko varmasti jättämään uuden ehdotuksen työaikadirektiivin päivittämiseksi. Toivottavasti myös oikeistovetoisten jäsenmaiden hallituksissa olisi tässä vaiheessa tapahtunut muutoksia (tai hallitukset korvattu vasemmistohallituksilla), siten että jäsenmaiden hallituksetkin asettuisivat työsuojelun ja palkansaajien edunvalvonnan kannalle!